Tekstit

Puhe punaisten muistomerkillä vappuna 2024

Kuva
 Hyvät toverit!   Käynti vakaumuksensa takia kuolleiden muistomerkillä kuuluu työväen vappuperinteisiin. Kiitos, että olette kanssani täällä kuoleman puutarhassa, joka keväällä on täynnä elämää ja toivoa: silmuja, lintujen laulua ja hyönteisten rapinaa. Sisällissota, kansalaissota, luokkasota, veljessota tai kapina. Vuoden 1918 tapahtumat ovat Suomen synkintä historiaa. Lähes 40 000 ihmistä menehtyi, heistä noin 75% oli punaisia. Sisällissodan uhreista vain joka neljäs kuoli taisteluissa. Lähes 10 000 punaista teloitettiin, murhattiin tai surmattiin.  Tämä paasi pystytettiin vuonna 1928 Kainun suolla ja täällä hautausmaalla 10 vuotta aiemmin teloitettujen muistoksi. Myös teloituspaikalle on valettu matala muistomerkki, jossa kivet muodostavat tämän surullisen vuosiluvun.  Vankileireillä menehtyi yli 13 000 punaista, heistä satakuntalaisia 2 700. Luin lapsena Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -trilogian. Kuvaus sisällissodan tapahtumista leireineen ja teloituksineen kosketti ja järk

Rauma pystyy siihen – täydet värit ihmisoikeuksille

Kuva
Kesän 2023 Pride-piknik Parpansalissa. Olin syyskuussa Rauman kirjastossa perustamassa Rauma Pride ry:tä. Ryhmä raumalaisia oli siis piirtämässä nimensä uuden yhdistyksen perustamiskirjaan, jotta kesän 2024 ja sitä seuraavien Pride-tapahtuminen järjestäminen olisi jouhevampaa. Toki yhdistyksen sääntöihin kirjattiin muutakin tasa-arvoa puolustavaa ja eriarvoisuutta vähentävää tavoitetta. Oli hienoa olla mukana. Kaikki tämä tuntui vielä lähes saavuttamattomalta kesällä 2022, kun kirjoitin pride-liputuksesta mielipidekirjoituksen paikalliseen sanomalehteen. Sittemmin liputusasia on saatu kuntoon. "Kotikaupunkini sateenkaaressa on vain kaksi väriä, sininen ja keltainen. Kirjoon eivät ole toistaiseksi sopineet Pride-lipun, Saamen lipun tai romanien lipun värit. Idyllisen pitsikaupungin konservatiivisuudesta tämä ei johdu. Rauma pystyy halutessaan vahvoihin arvolatauksiin. Jääkiekkojoukkueen liput, sinikeltaiset tietenkin, sopivat mestaruushuumassa kaupungintalon salkoihin. Kaupungint

Vihervassarin keittokirjasta #1 Linssikeitto

Kuva
  Punaisten linssien ja liemen lisäksi tämän sakean keiton pääainesosia ovat tomaattisäilyke, porkkanat ja sipuli. Mausteina jeera tai savupaprika, kuivattu meirami tai salvia sekä laakerinlehti. Liemivalmisteen voi korvata oikealla kasvis- tai lihaliemellä. Koska perheet ja ruokakunnat ovat erilaisia, en anna tarkkoja määriä. Suurinpiirteinohje kahdelle: iso sipuli, tölkki tomaatteja, 4–8 porkkanaa, vettä pari litraa ja linssejä 1–2 desilitraa. Mausteita ja suolaa, kasviöljyä ja liemivalmistetta  Kattilan koosta sanoisin, että iso ei sisältään kaada. Valmistan kahden hengen annoksen viiden litran teräskattilassa. Ohje ei ehkä avaudu kovin kokemattomille, mutta tekemällä oppii. Kannattaa lukea ensin koko tarina, ettei mikään yksityiskohta jää huomaamatta. Tämä pätee muuhunkin kuin ruokaohjeisiin. Jos joku aineosa tuntuu vieraalta, sen voi jättää pois tai korvata tutummalla. Perusreseptillä tai soveltaen, keitto on seuraavana päivänä vielä parempaa. Mikrolämmityksen sijasta suosit
Kuva
Puheeni 1.5.2022 vakaumustaan puolustaneiden muistomerkillä Hyvät toverit, raumalaiset! Käynti vakaumuksensa takia kuolleiden muistomerkillä kuuluu työväen vappuperinteisiin. Kiitos, että olette kanssani täällä kuoleman puutarhassa, joka keväällä on täynnä elämää: silmuja, lintujen laulua ja hyönteisten rapinaa. Sisällissota, kansalaissota, luokkasota, veljessota tai kapina. Vuoden 1918 tapahtumat ovat Suomen synkintä historiaa. Lähes 40 000 ihmistä menehtyi, heistä noin 75 prosenttia oli punaisia. Sodat muistetaan usein vain kaatuneiden määrinä. Suomen sisällissodan uhreista vain joka neljäs kuoli taisteluissa. Lähes 10 000 punaista teloitettiin, murhattiin tai surmattiin. Vankileireillä menehtyi yli 13 000 punaista, heistä satakuntalaisia oli 2 700. Luin lapsena Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -trilogian. Kirjailijan kuvaus sisällissodan tapahtumista vankileireineen kosketti ja järkytti. En silloin tiennyt, kuinka läheltä vuoden 1918 tapahtumat olivat koskeneet

Vihervassarin keittokirjasta #2 Pannukakku

Kuva
Seuraavaksi politisoidaan tämä monikäyttöinen uunilätty.  Pannukakkua ihan turhaan käytetään pieleen menemisen vertauskuvana.  Tuleeko sotevaaleista pannukakku pandemian takia? Kiinnostaako hyvinvointi ja siihen liittyvät ikävät raha-asiat sen vertaa, että kansalaiset viitsivät käydä kopissa piirtämässä numerot ympyrän sisälle? Ennakkoäänestyksessä Satakunnan hyvinvointialueen äänioikeutettujen aktiivisuus vaihteli Pomarkun ja Karvian yli 35 prosentin ja Kokemäen 24,6 prosentin välillä. Keskiarvo jäi alle 30 prosentin, joten vaalipäivänä pitää aika monen suunnata vaalihuoneistoihin, jotta demokratian uskottavuus säilyy. Kunpa tästä kaikesta tulisikin pannukakku, sillä se on herkullista ja ravitsevaa, jopa kaunista, hillon tai suolaisen täytteen kera. Tällä ohjeella tulee paras pannukakku: 4 munaa 4 maitoa tai jotain modernia korviketta 2 dl jauhoja 1 tl suolaa 2 rkl voita tai jotain modernia korviketta Laita uuni lämpenemään 225 asteeseen. Sekoita kulhossa tai kattilassa taikin

Vihervassarin keittokirjasta #3 Ilmastonmuutos

Kuva
Papuruoat ovat mielestäni jauhe- ja suikalelihan moderneja haastajia. Näitä kun syö, maailma pelastuu, eikä eläimiä tarvitse rääkätä. En nimittäin usko, että kaikkein edullisimpiin marinoituihin lihapakkauksiin päätyvä elukka - possu, nauta tai siivekäs - on saanut elää kovin kummoista elämää.  Tässä neljä proteiinipitoista arkiruokaa omasta keittokirjastani:  1 Chili sin carne on klassikko. Aluksi rakennetaan kasvispohjainen muhennos. Sipulia, kesäkurpitsaa, paprikaa, linssejä ja purkkitomaatteja jossain muodossa. Mausteet voi ideoida itse: jeeraa, chiliä, oreganoa tai käyttää chilillä maustettua säilykettä ja Taco-maustetta.  Chili sin carne Kun lisseillä saostettu muhennos on valmis, kyytiin hyppäävät huuhdellut ja valutetut säilykepavut. Kidneypavut ovat kauniita, niitä voi olla vaikka kaksi tölkkiä. Sitten voi olla sekoitusta, jossa jotain vaaleita papuja, isoja tai pieniä. Kun ne on lisätty, ruoka kiehautetaan vielä kerran. Sitten on aika jättää chili hautumaan ja maustumaan.  Se

Hiroshima 75 - me muistamme

Kuva
Puheeni 6.8.2020 Raumalla Kanalin Venetsialaisportailla. Hyvät ystävät, raumalaiset ja kauempaa tulleet! Rauhanmarssit kuuluivat omaan nuoruuteeni. Silloin suurvaltojen kilpavarustelu oli paisunut järjettömiin mittoihin. Ydinkärkiä odotti siiloissaan moninkertainen määrä koko maailman tuhoamiseen. Halusimme rauhanmarsseilla näyttää, ettemme hyväksy tulevaisuutemme tuhoamista. Samat tunteet ovat saaneet nykyiset nuoret kaduille ilmastonmuutoksen takia. Me vanhemmatkin olemme huolissamme: Millaisen maapallon jätämme lapsillemme ja heidän lapsilleen? Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tehdään tutkimustyötä. Joka päivä tietämyksemme sen etenemisestä ja vaikutuksista lisääntyy. Luonnontieteiden lisäksi on tärkeää oppia ihmiskunnan historiasta, etenkin sen kaikkein synkimmistä hetkistä.   Olemme tänään kokoontuneet muistamaan Hiroshiman ydinpommin uhreja. Tasan 75 vuotta sitten uraani-235:llä ladattu pommi pudotettiin tähän japanilaiseen teollisuuskaupunkiin. Vastaavanlaista jät